Kansalaisopiston kurssit loppuivat eilen. Nyt voin keskittyä kirjoitustöihin lähes puoleksi vuodeksi. Kamalan pitkä "kesäloma" opistosta, minun puolestani lukuvuosi voisi kestää pitempäänkin.
Sain palautteen genreenharjaantumiskurssin suunnitelmasta: voin jatkaa työn kirjoittamista. Tällä kertaa työstä on tarkoitus pyytää väliarvio sekä kurssin ohjaajalta että joltakin vertaisarvioijalta. Viimeksi mainittu piti etsiä itse; minulla ei ollut siinä mitään miettimistä, sillä ystäväni Äidinkielenopettaja on ollut kautta vuosikymmenien uskottuni kirjoitusasioissa(kin).
Seuraavaksi minun täytyy siivota ylipursuava työpöytäni ja tehdä joku suunnitelma kirjoitusaikataulusta. Järjestys ja aikataulut helpottavat isohkon urakan valmistumista, uskon. Ajatus esimerkiksi kolmensadan sivun kirjoittamisesta on omiaan uuvuttamaan, mutta jos ajattelee kirjoittavansa sivun päivässä, homma on hoidettu alle vuodessa.
Sanottakoon sekin, ettei oma kirjoitusurakkani ole edes kolmeasataa sivua.
Palautteen antamisen verkkokurssilla ei tapahdu mitään. B-tehtävän tekemiseen on aikaa vielä pari päivää ja vaikka olen itse sen jo tehnyt, joudun kuitenkin odottamaan muita.
Laskin eilen, että olen opiskelun ja opettamisen lisäksi tänä vuonna kirjoittanut yhden lehtijutun joka päivä. Kun jokunen vapaapäiväkin on ollut, olen tietysti joinain päivinä kirjoittanut monta juttua. Ei siinä mitään ihmeellistä ole, on näitä vuosia ennenkin ollut. Tästä voi kuitenkin vetäistä aasinsillan ja miettiä vähän sitä, mikä kokemuksen merkitys on kirjoittamisessa ja kirjoittajalle? Tarkoittaako pitkä kokemus automaattisesti sitä, että kirjoittaja on hyvä?
Ei tarkoita. Ei sen varaan mitään voi laskea. Kokemus tarkoittaa vain sitä, että on tehnyt jotain paljon.
Kokemus voi myös puuduttaa. Juttumyllyyn on helppo heittää ainekset ja veivata valmis tuotos ulos. Siihen pystyy konekin nykyään.
Lopuksi vielä ihmettelyä. Ihmettelen tätä blogimaailmaa ja sen ennalta-arvaamatonta toimimista. Miksi esimerkiksi tällä blogilla on jonain päivänä kymmenen lukijaa ja jonain toisena toistasataa? Mistä yhtäkkinen yleisöryntäys johtuu?
Ikävä kyllä taidan tietää, miksi se aina jää tilapäiseksi.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti