perjantai 29. elokuuta 2014

Voitin veikkauksessa

Opettajamme oli tehnyt yötöitä ja tarkastanut lopputentin saman tien. Sain jo aamulla tietää, että virkamieskurssi on suoritettu ja arvosanaksi tuli kakkonen, kuten veikkasin.

Kiitoksia vain opettajallemme, joka oli tarmokas ja kannustava. Miten minusta tuntuu, että tielleni on osunut vain hyviä opettajia? Tiedän, että muitakin on: heistä kuulen muun muassa lapsiltani. En tiedä, onko sattumaa, että työhönsä pahasti leipääntyneitä opettajia näyttää erityisesti löytyvän kauppaoppilaitostyyppisistä paikoista? Sanokaa ihmeessä, jos olen väärässä.

Tänään olen yrittänyt sisäistää sen tiedon, että minun ei enää koskaan ole pakko opiskella ruotsia. Ruotsin opiskelu ei missään nimessä ole minulle vastenmielistä ja voi olla, että joskus vielä innostun perehtymään siihen paremmin, mutta pakko ei ole.

Kirjoitin aamupäivällä yhden rästissä olleen jutun, laitoin laskun menemään tehdyistä töistä ja kävin kirjastossa. Loin silmäyksen pihaan ja puutarhaan, joissa en ole tehnyt juuri mitään koko elokuun aikana. Olisi pitänyt, sen silmäys todisti.

Mitäs nyt sitten? Jos etenisin järjestyksessä, vuorossa olisi lyriikkakurssi. Toisaalta tarjolla olisi myös kirjoittamisen opettamisen kurssi ja se olisi kovasti tarpeen sikäli kuin kansalaisopiston syysohjelmassa seisovalle luovan kirjoittamisen alkeiskurssilleni tulee tarpeeksi osallistujia. Se selviää vasta parin viikon päästä.

Syksy on kyllä mukavaa aikaa, joka puolella alkaa vaikka mitä kursseja. Olkaa valppaita, jos aiotte ilmoittautua.


3 kommenttia:

  1. Onhan se taivaan lahja, kun tielle osuu innostavia opettajia. Kiva, että sulla on hyviä kokemuksia. Ymmärrän kuitenkin myös niitä pahasti leipääntyneitä opettajia... Keplottelin nelikymppiseksi ennen kuin "jouduin" tekemään open hommia. Edelleenkään en kyllä kutsu itseäni opettajaksi vaan sekatyöläiseksi, koska en tunnista itsessäni mitään opettajaidentiteettiä. Ja kyllä, teen näitä hommia, koska maaseudulla asuvana ei niin hirveästi ole varaa valita duuneista. Ja kyllä, olen opena nimenomaan kauppiksessa... Heitän tähän pari pointtia nykyopettajuudesta - työ ei ole sitä, että on luokassa ja paasaa asiasta. Opettaja on tyyppi, jonka pitää koko ajan kehittää itseään ja päivittää tietojaan, jottei etääntyisi valovuosien päähän nuorisosta. Opettajan pitää olla mm. sosiaalityöntekijä, järkkäri, Leelian lepotuoli, valtakunnansovittelija ja supertehokas paperinpyörittelijä. Totta kai opettaja jatkaa hommiaan myös kotona. Kaaoksen kuningattarena itse ahdistun juurikin loputtomista paperihommista, joita esim. työssäoppimiseen ammatillisella puolella liittyy ja siitä, että JOUDUN olemaan päivät ihmisten kanssa ja edessä. Saattaapi sitten opetus joinakin päivinä olla jokseenkin väsynyttä... Mutta rentouden yritän säilyttää aina. Ja sen ajatuksen, ettei asioita kannata ottaa liian vakavasti.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Toivottavasti en loukannut sinua, kun viittasin kauppikseen! Ymmärrän näkökulmasi, enkä ikinä haluaisi olla opettajana paikassa, jossa on enemmän tai vähemmän huonosti motivoituneita oppilaita. Sekin on totista totta, ettei maaseudulla ole varaa valita töistä, kun ei nykyään ole kaupungeissakaan. Täytyy todella ihailla niitä opettajia, jotka jaksavat kehittää itseään ja olla innostuneita omasta alastaan.
      Sen verran kuitenkin vielä sanon, että ne leipääntyneet opettajat joihin viittasin, työskentelevät kaupungissa ja heillä on ainakin ollut mahdollisuuksia vaihtaa paikkaa tai alaa. Miksi he kuitenkin ovat opettajina, vaikka eivät yhtään näytä tykkäävän siitä; siihenkin varmaan on syynsä.

      Poista
  2. Hah hah, en loukkaantunut, vaan lähinnä nauratti tuo kauppisvertaus, sillä osuvahan se on! Pari kollega hoippuu vahvasti leipääntymisen tiellä, mutta ovat tehneetkin tätä hommaa kauemmin. Osa taas on tosi innostunutta työstään - mutta eivät hekään näistä oheishommista välittäisi. Mää heitän tunneilla kehiin ton sekalaisen elämänkokemukseni ja sillä mennään - ei ole ekonomin pilkuntarkkaa tuntisuunnitelmaa mulla. Luovan ihmisen etuuksia :-). Ja oikeasti meikäläisen pelastaa tämä muu elämä eli taide ja elämä täällä maalla. Toivon sulle Pirkko edelleen antoisia opettajakokemuksia matkasi varrelle!

    VastaaPoista