sunnuntai 15. syyskuuta 2013

Henkilöjuttu ei kerro koskaan totuutta


Lehtityöjakson haastatteluparini lähetti kirjoittamansa jutun minulle tarkistettavaksi. Tehtävämme siis oli haastatella pareittain toisiamme ja kirjoittaa toisistamme henkilöjuttu. Seuraavaksi annamme palautetta muutamista jutuista ja tämä jakso on siinä.

Parini oli onnistunut tosi hyvin. Olin ihan ihmeissäni siitä, miten tarkkaan hän oli lukenut muistiinpanot ja kirjoittanut kaiken kertomani juuri sellaisena, kuin sen kirjoitin chattiin. Olin mielissäni, lähes imarreltu, sillä antoihan juttu minusta sellaisen kuvan kuin olin halunnut.

Tässä tullaankin jutunteon sudenkuoppaan. Miten toimittaja voi huolehtia siitä, ettei haastateltava vedätä häntä ja lasketa luikuria ja palturia ja pidä pilkkanaan reportterirukkaa?

Ei oikein mitenkään. Sen tähden ei kannata ottaa henkilöjuttuja kovin vakavasti eikä tosissaan.

En tarkoita, etteikö se juttu jonka juuri luin ja joka kertoi minusta, olisi totta. On se. Mutta ei se silti minusta paljon mitään kerro kuten ei kerro sekään juttu, jonka minä kirjoitin paristani. Juttu on aina vain osa totuutta, yksi näkökulma ja sekin totta vain parhaassa tapauksessa.

Ja vaikka tiedän tämän, menin taas lankaan kun erehdyin ostamaan perjantain Iltalehden. Siihen minut houkutti kannen kuva Sofi Oksasesta ja lupaus, jonka mukaan kirjailija paljastaa menestyksensä salaisuuden. Vihdoinkin, riemastuin minä ja kiiruhdin kassalle.

Itse juttu oli suurimmaksi osaksi puhetta sananvapaudesta (tärkeää, kyllä) sekä pieni mainospala  Oksasen uusimmasta aluevaltauksesta, huonekalujen suunnittelusta. Luin jutun kahteen kertaa löytääkseni paikan, jossa menestyksen salaisuus paljastetaan, mutta turhaan. Ehkä sillä tarkoitettiin kohtaa, jossa väitettiin jotain sellaista kuin että Oksanen kirjoittaa sitä mitä ihmiset haluavat lukea.

Kumma juttu. Minäkin olen aina, ilman sanottavampaa menestystä, yrittänyt kirjoittaa vain sellaista, mitä kuvittelen jonkun haluavan lukea.

Oksanen kirjoittaa erittäin hyvin. Osa hänen menestyksestään johtuu kuitenkin erikoisesta ulkonäöstä ja persoonallisuudesta. Miten keski-ikäinen perheenäiti siis voi edes kuvitella kisaavansa samoilla areenoilla tuonkaltaisten ilmestysten kanssa? Ei mitenkään.

Kirjallisuuskurssi edistyy. Olen saanut kirjallisuusteorioita selvittävän käsitekartan valmiiksi, seuraavaksi syvennän muutamia keskeisiä teorioita. Uskon, että kurssi valmistuu viimeistään kahden viikon päästä.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti